Jaana ja Ressu treenaa: Osa 1

Kun katson peiliin, näen siellä ihmisen, joka haluaisi kehittyä ratsastajana.Toinen vilkaisu peiliin kertoo, että en pistä itseäni tarpeeksi likoon vaan pidän kynsin ja hampain kiinni omasta mukavuusalueestani. Tästä alkaa kolmiosainen postaus, jossa kerron minun ja Ressun treenaamisesta siten, että kerron kuinka treenaamme yhdessä, miten treenaan ilman hevosta ja kuinka pyrin pitämään hevosen lihaksistosta huolta venyttelyn ja hieronnan avulla. Todella toivon, että saisin tehtyä tästä mahdollisimman mielenkiintoisen postauksen ja ehkäpä jotkut jopa saavat intoa ja ajatuksia tästä omaan treenaamiseensa.

Aloitan tämän postaus sarjan kertomalla miten treenaan ilman hevosta. Olen ummistanut silmäni omilta virheiltäni ja vakuutellut itselleni lihaskuntoni ja kehonhallintani olevan riittäviä. Kuitenkin huomaan joutuvani ratsastaessa korjaamaan omaa vinouttani ja välillä harjoutusravissa pompin kuin perunasäkki. Jep, kehonhallintani ei taidakkaan olla enää yhtä hyvä kuin joskus ammoisina ratsastuskoulu aikoina. Kuinka mukavaa onkaan raskaan koulu-/työpäivän jälkeen vain jäädä matkustamaan sinne hevosen selkään, varsinkin kun kukaan ei ole paasaamassa sinulle kyynärkulmista ja ryhdistä?

Faktaa:
Kyra Kyrklund sanoo kirjassaan Ratsastusen taito, että paino on ratsastajan tärkein apu. Kun sitä käyttää oikein, voi ratsastaja pyytää hevosta eteen ja vastaavasti hidastamaan tai vaikka kääntää 500kiloisen hevosen. Se, miten ratsastaja sijoittaa painopisteensä satulassa, vaikuttaa hevosen tasapainoon ja sitä kautta sen mahdollisuuksiin suorittaa pyydetty tehtävä tai liike.
Ratsastajan lihaskireydet ja lihasepätasapaino vaikuttavat ratsastukseen heikentäen apujen käyttöä. Nämä kireydet ja vinoudet vaikuttavat heti myös hevoseen ja sitä kautta koko suoritukseen. Toimiva kehonhallinta tuo ratsastajaan rentoutta. Vaikka ratsastuksen harjoittelu on yleensä lajipainotteista, voisin väittää että parempi yleiskunto helpottaa harjoittelua huomattavasti. Tästä päästäänkiin minun omaan treenaamiseen.

Olen itse jäykkä kuin rautakanki, ja kaikenlisäksi vielä todella laiska venyttelemään. En ole kokenut tätä ennen sitä kovin suureksi ongelmaksi ratsastaessa, mutta nyt koulusatulalla ratsastaessa huomaan, että jännitän jalkoja, koska ne eivät taivu oikeaan asentoon automaattisesti. Eikä ongelmat suinkaan lopu tähän jäykkyyteen... Olen alkanut tiedostamaan, että jännitän todella helposti hartiaseutua, ja tätä kautta myös kättäni ratsastaessa.  Luulen tämän johtuvan siitä, että hartiaseutuni on usein jumissa, ja lavan alla tuntuu pistävää kipua. Jotenkin tämä pahenee ratsastaessa ja huomaamattani alan jännittämään hartioita, jotta kipu häviäisi.

Pitkään pidin kehostani huolta vain ratsastamalla. Nyt kuitenkin tuntuu, että se ei enää riitä, koska yksinkertaisesti en pysty rentoutumaan tarpeeksi hevosen liikkeisiin ja näin ollen häiritsen hevosen suoritusta. "Ratsastajan perusistunta ei ole staattinen asento. Hevosen liike-energian vaikutus on suuri ja vaatii ratsastajalta mukautumista sekä liikkeen sallimista. Tämä edellyttää muun muuassa lonkkien liikkuvuutta ja lantion asennon hallintaa."  Juurikin tämä lonkkien liikkuvuus on minulla ongelmana. Lonkankoukistajani ovat jäykät ja kramppaavat ratsastaessa. Tähän ongelmaan kyllästyneenä olen  pyrinkinyt venyttelemään joka ilta. Tärkeimpiä ovat etu- ja takareisi, reiden lähentäjät, pohkeet, peppu ja juurikin nämä lonkankoukistajat. Laiskana venyttelijänä olen päätynyt tekemään ihan perus venytyksiä, joten minulla ei ole kuvamateriaalia kuinka voisitte vääntää itsenne mahdollisimman hankalan näköiseen solmuun. Paina tästä, ja pääset katsomaan hyviä venytysliikkeitä niin jalkoihin, keskivartaloon, käsiin kuin hartioihinkin. Vinkki: jos olet yhtä laiska venyttelijä kuin minä, niin venyttele vaikka samalla kun katsot tv. Kaksi kärpästä samalla iskulla, ja keho kiittää.

Tunnustaako joku muukin, että ratsastaessa on hengästynyt, tuntenut kun hiki virtaa selkää pitkin ja irvistänyt kun vatsalihaksia kivistää. Minä ainakin tunnustan, ja myönnän vieläpä senkin, että harvoin näytän kovin seesteiseltä kun ratsastan. Tästä treenaamisesta innostuneena olen ottanut sykemittarin treeneihin mukaan. Koulutreeneissä keskisykkeet heiluivat 160, hölkkä lenkillä sykkeet nousivat  reilu 170 ja reipas kävelylenkki jonka aikana pystyi kuitenkin keskustelemaan vaivatta, sai sykkeet nousemaan 130-140 . Tästä voidaan huomata, että ratsastus vaatii todellakin sitä kuntoa siinä missä muukin urheilu. Minä pyrin pitämään yllä yleiskuntoani juurikin hölkkä lenkkien ja reippaiden kävelylenkkien avulla. Vaihtelua mukaan tuovat salilla hikoileminen, hiihtoladuilla kompurointi sekä kahvakuula ryhmässä huhkiminen. Onko sinullakin ongelmia ottaa itseäsi niskasta kiinni, ja lähteä vaikka kävelylle? Älä huoli, kun olet ylittänyt muutaman kerran oman mukavuusalueesi ja lähtenyt lenkkipolulle, huomaat pian odottavasi lenkille lähtöä. Jos et ole harrastanut aerobista liikuntaa vähään aikaan, aloita rauhassa. Jos päätät tauon jälkeen repäistä 8 km juoksulenkillä, et varmasti halua lähteä enää uudestaan. Hitaasti hyvä tulee....

Yleiskunnon ylläpitäminen ei vaadi päivässä kolmen tunnin urheilusuorituksia, joiden aikana vedät itsesi ihan piippuun. Esimerkki: päivinä jolloin olen ratsastanut kummatkin hevoset, käyn vain reippaalla kävelylenkillä koirien kanssa. Tai sitten annan kehoni rentoutua sohvalla.

En halua tällä postauksella kehottaa ketään laihduttamaan. Kenenkään, kuka on kasvavassa iässä ei tarvitse laihduttaa, koska on normaalia että keho muuttuu silloin. On tärkeää, että ihminen viihtyy omassa kehossaan ja tiedän kokemuksesta, että erityisesti murrosiässä se on hankalaa. Minä olen kuitenkin kasvuni kasvanut ja huomannut kauhulla kuinka nopeasti se keho alkaakin rapistumaan jos siitä ei huolehdi. Henkilökohtaisesti haluan viihtyä omassa kehossani, ja kehittyä ratsastajana. Tämä kuitenkin vaatii minulta nykyään muutakin kuin selästä käsin treenaamista. Haluan vielä korostaa, että ratsastuksen lisänä tehtävän urheilun ei tarvitse olla jokapäiväistä saatikka todella rankkaa.

Tässä vielä esimerkki minun viikon urheilusuorituksista:
Maanantai: Kummankin hevosen kanssa maastossa yht:2½h
Tiistai: Kummankin hevosen kanssa koulutreeni yht:2h, 30min reipas kävelylenkki
Keskiviikko: Ressun kanssa 1h koulutreeni, 1h salitreeni
Torstai: Maastakäsin työskentelyä Sanin kanssa, Ressulla ilman satulaa kevyt treeni yht:1½h, 4km hölkkälenkki
Perjantai: Sanin kanssa koulutreenit 1h, reipas kävelylenkki 4km
Lauantai: Estetreenit Sanin kanssa 1h, hiihtämässä 7km
Sunnuntai: Estetreenit Ressun kanssa 1h
Huom: Viikkoni näyttää tuolta vain silloin, kun minulla oikeasti on aikaa, eli en ole töissä tai koulussa . Älä siis ota paineita, jos aikasi ei riitä kaikkeen.

Mitä piditte? Oliko liian tylsä, pitkä ja perustietoa vai saitteko jotain irtikkin?

Seuraavassa osassa......