Ratsastajana

Tunnen pursuavani postaus ideoita, joita en kuitenkaan kerkeä toteuttamaan. Huomenna minun pitäisi suunnata taas istumaan 140 muun oppilaan kanssa saliin ja piinata itseäni siellä kuuden tunnin ajan kirjoittaen äidinkielen ensimmäistä yo-osiota, sen lisäksi minun on pitänyt nähdä poikaystävääni, hoitaa hevoset ja käydä koulussa. Ja kun kaiken on saanut hoidettua, niin ei kerkeäkkään enää postailla. Nyt kuitenkin loppuviikosta ilmestyy kysymyspostauksen ensimmäisen vastausosio ja toinen osa ilmestyy ensiviikolla. Vielä mattimyöhäsetkin kerkeävät siis laittamaan kysymyksiä tulemaan! Lisäksi tiedossa on treenipostailuja, sillä eilen tuuppailin Ressun kanssa oikein tosissani ja lauantaina suuntaamme Sanin kanssa taas estevalmennukseen. Nyt kuitenkin otsikon aiheeseen....

Vuodenvaihteen jälkeen olen törmännyt nyt yhä useammassa blogissa urheiluun ja erityisesti siihen kuinka ratsastajat treenaavaat itse ratsastuksen lisäksi. Tästä innostuneena aloin pohtimaan myös omaa kehonhuoltoani, vaikka taidankin itse kuulua siihen ihmiskategoriaan, joille sanonnat: sitkun, jos, kyllä mä sitten keväällä, ovat yleisiä.

Yleisestiottaen ratsastus on todella fyysinen laji, vaikka usein saankin kuulla lausahduksia: hevonenhan siinä työt tekee tai ratsastusko muka urheilua, siellähän vain istutaan. Kuitenkin voisin väittää että, jokainen joka menee ensimmäisiä kertoja kunnon ratsastustunnille saa pian huomata (viimeistään seuraavana aamuna) että ratsastaminen on oikeasti fyysistä puuhaa. Kuitenkin, kun alkaa ratsastamaan säännöllisesti lihakset tottuvat siihen. Itse ratsastan lähes päivittäin kaksi hevosta, joten kehoni on tottunut jo tämän tyyppiseen rasitukseen ja harvoin lihakseni enää edes kipeytyvät ratsastuksesta.

Teknillisesti ratsastus on mielestäni haastava laji. Istunnan pitää olla samaan aikaan jäntevä, mutta rento, käsi pitää kantaa tietyssä asennossa kuitenkaan jännittämättä sitä ja sitten on vielä ne monet muut hienosäädöt istunnassa. Kehittymisen kannalta ratsastus on myös turhauttava laji: koskaan et ole oppinut kaikkea. Kesällä olin ohjaamassa ratsastuksen alkeet leiriä, jossa lapset tokaisivat ensimmäisten ratsastustuntien jälkeen, että onpas ratsastus helppo laji, olen oppinut jo lähes kaiken. Siinä vaiheessa meinasi naurattaa,  itse olen nimittäin ratsastanut yli 10 vuotta säännöllisesti, käynyt tunneilla ja valmennuksissa, enkä vieläkään osaa läheskään kaikkea ja aina on jossain korjaamista.

Yhteenvetona voisin sanoa, että jos ratsastuksessa haluaa tähdätä tavoitteellisempaan ratsastamiseen on alettava katsomaan myös itseään peilistä. Tällöin pelkkä selästä käsin treenaaminen ei mielestäni enää riitä, vaan on ratsastajan huolehdittava hevosen lihaskunnon lisäksi myös omasta kehostaan. Vaikka hevonen olisi fyysisesti hyvässä kunnossa ja kapasiteetiltaan hyvässä vaiheessa, ei vaaditut asiat välttämättä suju tai hevonen ei liiku parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin pitää kääntää katse itseensä ja pohtia mitä itse tekee väärin. Ratsastaja, jonka keskivartalon lihakset ovat heikossa kunnossa ei kykene samanlaiseen istuntaan kuin sellainen ratsastaja, jolla keskivartalon lihaksisto on kunnossa. Ratsasta voi myös olla itse vino (kuten minä), ja se taas voi olla monen ongelman summa. Lisäksi, jos ratsastajalla on joka paikka jumissa, ei hän kykene vaadittavaan rentouteen. Itse ainakin huomaan, että jään todella helposti häiritsemään Ressua istunnallani, jolloin mikään ei toimi.

Miten sitten treenaisin kehittääkseni itseäni ratsastajana? Tähän kysymykseen en voi antaa ammatillista vastausta tai taata, että se olisi täysin totta. Voin kuitenkin kertoa, kuinka itse treenaan ratsastuksen lisäksi. Tällä hetkellä käyn salilla kerran viikossa, jolloin treenaan keskivartaloa ja jalkoja. Tämän lisäksi käyn kahvakuulailemassa kerran viikossa, joka treenaa myös kehonhallintaa, jalkoja ja keskivartaloa. Tämän enempää en ala teille kertomaan liikkeistä, koska kuten sanoin, en ole itse mikään asiantuntija ja luultavasti selittäisin ihan puuta heinää.

Jos kuitenkin kiinnostuitte asiasta ja sain teidät pohtimaan omaa istuntaanne, niin suosittelen käymään alla olevissa linkeissä. Artikkeli kertoo kehonhallinnan tärkeydestä ratsastuksessa ja postaus taas on Steffin blogista, jossa hän haastattelee siskoaan kouluratsastuksesta (kyseessä on yksi Suomen hallitsevista kouluratsastuksen mestareista).
Artikkeliin pääsette tästä.
Postaukseen pääset tästä.