Maatilan elämää

Minulta toivottiin postausta, jossa kertoisin vähän Sanin ja Ressun asuinympäristöstä, meidän kotitilasta ym. Joten tässä tämä sitten vihdoin ja viimein tulee.  Kera ison kuvapläjäyksen !

Eli olen asunut koko ikäni pienellä kylällä vanhempieni ja sisarusteni kanssa. Vanhempani ovat maatalousyrittäjiä ja he työskentelevätkin melkein vuoden jokaisena päivänä. Päivät alkavat kello kuudelta ja päättyvät kello yhdeksään, tosin aina näin ei ole vaan he saattavat työskennellä yötä päivää. Noo jokatapauksessa tämä, että vanhempani työskentelvät kotona on helpottanut aika paljon hevosenhoito järjestelyjä ja muutenkin eläimien ottamista. Ei tarvitse miettiä joutuvatko koirat olemaan pitkiä aikoja yksin kotona kun minä olen koulussa tai tallilla. Eikä minun tarvitse aamuisin ennen kouluun lähtöä rynnätä tekemään aamutallia, vaan isäni hoitaa sen.

Kaksi vanhempaa siskoani harrastivat ratsastusta, toinen edelleen ja toinen nuorena. Oli siis aika itsestään selvää, että jossain vaiheessa tulisi puhetta oman hevosen hankinnasta. Näinpä siis vuoden1997 kesällä meille kotiutui ensimmäinen oma hevonen, Pelutsi. 

Pelutsi

Näkymää olohuoneesta eri vuodenaikoina

Rakensimme Pelun tultua navetan päätyyn oman erillisen tilan, jossa on yksi karsina ja pieni käytävä. Tässä karsinassa Pelu sitten asusteli aika pitkään, kun muita hevosia ei vielä ollut. Kuitenkin kun Jasu saapui, oli keksittävä jotain muuta, jotta kumpikin hevonen saa katon pään päälle. Näinpä hankimme siirtotallin, jossa nykyään myös Ressu ja Sani asustelevat. Meillä ei siis hevosilla ole todellakaan mitkään luksus oltavat. Talli ei ole lämmitetty, vaan hevoset pitävät sen lämpimänä omalla ruumiin lämmöllä, lisäksi juoksevaa vettä ei tule, vaan me raahaamme käsipelillä vettä talliin. Kuulostaa siis aika alkeelliselta, mutta hyvin ollaan pärjätty ja tärkeintä on että ponit ovat tyytyväisiä.

Tuossa taustalla näkyy heppojen siirtotalli. Ei mikään suuri, mutta täyttää Eu-säädökset ja ovat ihan tarpeeksi tilavat tuon kokoisille heposille :)

Hevosten päivä alkaa kello seitsemältä, jolloin isäni käy viemässä niille aamuruuat ja vettä. Pihalle hevoset yleensä menevät vasta sen jälkeen kun aamunavetta on tehty, eli noin kello 9-10  välillä. Kuitenkin jos mahdollista,  niin minä yritän itse viedä ne aikaisemmin. Tällöin ne saavat samalla päivän heinät laitumelle. Päivän aikana hevosten toiminnassa ei tapahdu muita ihmeitä, kun että käyn liikuttamassa ne. Sisälle hevoset tulevat kelistä riippuen noin 7-8 välillä näin talvisin. Syksyisin ja keväisin yritän pidentää pihalla olemista, ja hevoset viettävätkin kesän yötä päivää pihalla, ellei keli ole aivan hirveä.

Ja sitten meidän kaiken kattavaa eläinkirjoa kuvina, johon kuuluu tällä hetkellä kaksi heppaa, muutama hauveli, kolme kisulia ja paaaljon ammuleita....

Heposet kesällä

Ressu, Sani ja hoitoheppa 

Näitä löytyy vielä reilut 40 kpl lisää :) isoina ja pieninä

Kaikilla meijä lehmuilla on nimet, näiden nimiä en muista, mutta meillä on muun muassa tänä vuonna ollut vasikat jantu ja jappe, jotka on nimetty minun ja poikaystäväni lempinimien mukaan...Thank mamma

Nala vaavena

Bella vaavena

Karvaturilas Bella

Bellan muodonmuutos trimmattuna

Gini, mun sisäkisuli

Gini

Kiti vaavena

Sitten laittelen vielä muutaman kuvan edesmenneistä rakkaista

Bellan täyssisko Ada

Vielä kesällä olin pupun omistaja, kuvassa Stara ja Mona

Nalan edeltäjä Milli

Pelu

Ex kisuli Masi, joka jouduttiin lopettamaan myrkytyksen vuoksi

Meillä on siis ollut paljon eläimiä aina, eikä minun ole kauheasti tarvinnut kinuta mitään lemmikkiä itselleni. Meiltä on löytynyt useita koiria (joskus kasvatimme bernhandilaisia), vuohi, pupuja, kissoja, kipikonna, hevosia ja tietenkin lehmiä. Kova homma näissä on ollut, mutta olenpahan oppinut vastuutta ihan riittämiin. Kaikista eläimistä en löytänyt kuvia, enkä jaksanut lähteä räpsimään, joten tuossa nyt osasta :)